Lupasin kirjoittaa jokaisesta Helmet-haasteeseen lukemastani kirjasta edes muutaman rivin, joten tässä arviot kolmesta viimeisimmästä lukemastani kirjasta:
Delia Owens, Suon villi laulu *****
Tätä kirjaa on nyt kehuttu ja haukuttu netissä niin paljon, että on vaikeaa keksiä siitä mitään uutta sanottavaa. Siksi totean vain, kyseessä on kirja, joka kertoo kahden erilaisen maailman törmäyksestä. Ympäristön kuvaus, joka on mnulle aina tärkeää kirjoissa, on tässä kirjassa tehty upeasti ja taiten. Jään odottamaan, millainen elokuva kirjasta syntyy. Sijoitan tämän kirjan haasteen kohtaan 45: Palkittu esikoisteos (British Book of the Year: Page Turner)
Katoava maa, Julia Phillips ***
Tämän kirjan valitsin luettavaksi siksi, että se sijoittuu Kamtsatkalle. Kaukoitä on kiehtonut mieltäni siitä asti kun asuin itse Japanissa ja tässä kirjassa herää eloon tuo niemimaa, joka kuulostaa minusta yhtä tarunhohtoiselta kuin Vladivostok. Se olisi luultavasti myös upea valokuvauskohde, tosin tällä hetkellä tekee mieli boikotoida kaikkea venäläistä. Teos ei yllä minun lempikirjojeni joukkoon, mutta on kuitenkin ihan kelpo kirja. Tosin jossain vaiheessa tuntui, että siinä on liikaa henkilöitä. Sijoitan tämän kirjan haasteen kohtaan 4: Kirja jonka tapahtumissa en itse haluaisi olla mukana.
Elena Ferrante, Loistava ystäväni *****
Tämä kirja on myös jakanut lukijat kahteen leiriin, mutta minä pidin tästä valtavasti. Siinä missä Delia Owens on luonnontieteilijä, on Ferrante selkeästi humanisti. Teos sijoittuu sodanjälkeiseen Napoliin, jossa pitää kyllä tämän kirjan innoittamana nyt päästä käymään. Täytynee lukea myös kirjan jatko-osat. Tämän enempää en nyt ruodi tätä kirjaa, koska siitä on myös netissä kirjoitettu paljon. Sijoitan tämän kirjan haasteen kohtaan 7: kirja kertoo ystävyydestä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti