torstai 19. lokakuuta 2023

Vielä kerran Sodankylästä

 Juttu on julkaistu myös Keski-Uusimaassa heinäkuussa

 

Keskiviikkona 14.6. kerääntyi Järvenpään rautatieasemalle pieni, mutta innokas ryhmä, jonka jäseniä yhdistää rakkaus elokuviin. Kyseessä oli tietysti Järvenpään Leffakerhon reissu Sodankylän elokuvajuhlille. Festivaalille kannattaa suunnata ainakin kerran elämässä, vaikkei olisikaan ns. aktiiviharrastaja. Parin vuoden hiljaiselosta huolimatta Sodankylän elokuvajuhlat voi hyvin ja kasvaa edelleen; tänä vuonna tehtiin jälleen kävijäennätys ja tapahtuma keräsi noin 35000 kävijää.

Pieni varoituksen sana kuitenkin: tyypillisiä Hollywoodissa isolla rahalla tehtyjä kassahittejä ei Sodankylässsä välttämättä nähdä. Silti itse olin todella vaikuttunut elokuvajuhlien tarjonnan laajuudesta.

Koska matkustamiseen (bussilla) menee kaksi päivää, meillä oli kolme päivää aikaa käyttää elokuvien katsomiseen. Siinä ajassa ehtii mainiosti näkemään noin kymmenen elokuvaa, enkä oikeastaan enempää suosittele, jos ei halua kokea leffaähkyä, jonka itse onnistuin välttämään ehkä siksi, että valitsin keskenään erilaisia elokuvia. Matkan hintaan sisältyi viisi vapaavalintaista elokuvaa ja viisi kerhon vetäjän Timo Malmin valitsemaa elokuvaa. Timon valitsemat leffat olivat tänä vuonna: Winter Boy, The Straight Story, kotimainen yllätysensi-ilta, Kuolleet lehdet ja Armageddon Time. Ranskalainen Winter Boy kertoo pojasta, joka yrittää toipua isänsä odottamattomasta kuolemasta. The Straight Story on vaikuttava David Lynchin ohjaama road movie, jonka päätteeksi saimme kuulla elokuvan leikkaajan Mary Sweeneyn ajatuksia leffan tekemisestä. Kotimainen yllätysensi-ilta oli tällä kertaa Mummola, joka tulee elokuvateattereihin loppuvuodesta. Kyseessä on hauska ja samalla armoton kuvaus siitä, minkälaista on viettää joulua perheen ja sukulaisten kesken. Suomalaisen elokuvan toistaiseksi kirkkaimman tähden, Aki Kaurismäen Kuolleet lehdet oli tietysti itseoikeutetusti listalla ja saimmekin nähdä taattua Kaurismäki-laatua. Viimeinen viidestä valmiiksi valitusta elokuvasta, muun muassa New Yorkin Queensissä kuvattu Armageddon Time kertoon juutalaisen pojan kasvutarinan; elokuvaa tähdittää muun muassa Anthony Hopkins.      

Leffat ovat yksi syy käydä festivaalilla. Toinen on ehdottomasti leffoista puhuminen, jonka nostan lähes yhtä tärkeäksi. On todella antoisaa keskustella elokuvista samanhenkisessä porukassa, puhumattakaan kiinnostavista vierailijoista ja heidän haastatteluistaan. Vierailijana oli tänä vuonna esimerkiksi Twin Peaks-elokuvan leikkaaja, jo edellä mainittu Mary Sweeney.  

Jos elokuvista uhkaa tulla yliannostus, voi välillä piipahtaa vaikka Andreas Alarieston näyttelyssä tai live-konsertissa, joita festivaalialueella järjestettiin muutamia. Vai haluaisitko kokeilla ehkä Film Speech Karaokea? Tai sitten voi vaikka yksinkertaisesti aamun pikkutunneilla nauttia kuuluisasta keskiyön auringosta taksia odotellessa. Sodankylä on suhteellisen pieni kaupunki ja festivaalialue on kompakti, joten siellä on helppo liikkua. Varaudu kuitenkin jonottamaan näytöksiin. 

Sodankylän elokuvajuhlilla on myös erityinen yhteys Järvenpäähän, toimiihan juhlien johtajana Järvenpään elokuvakerhon primus motor ja kerhoa vuosikymmeniä luotsannut Timo Malmi. Erityiset kiitokset haluan esittää majoituksen erinomaisesta tasosta Luostolla ja asiantuntevasta matkanjohtamisesta. Toivottavasti näemme uusia kasvoja ensi vuonna retkellä!     

          

lauantai 14. lokakuuta 2023

Etruskien jalanjäljillä

Pidin syysloman tänä vuonna hieman aiemmin, kuin yleensä, mikäli nyt lomana voi pitää 5 päivän kielikurssia. Tällä kertaa kielenä oli italia, ja olisin mielelläni jatkanut kielen opiskelua vaikka kokonaisen kuukauden, jos olisi ollut vain aikaa. 


Kyseessä oli Espoon työväenopiston kielimatka Luccaan, josta en ollut aiemmin edes kuullut, mutta jota pidän nyt yhtenä kauneimmista kaupungeista, missä olen vieraillut. 

Kaupunki

Keskiaikainen Lucca sijaitsee Toscanassa lähellä Pisan kaupunkia. Sitä ympäröi leveä muuri, joka ehdottomasti kuuluu kaupungin nähtävyyksiin. Muurin päällä on leveä tie, jota paikalliset käyttävät aamulenkkeilyyn ja turistit nähtävyyksien tutkailuun. Mekin kiersimme kaupungin kerran muuria pitkin. 

Vauraan kaupungin kapeat kadut tekevät autolla liikkumsen lähes mahdottomaksi ja se on erittäin hyvä asia. Historiansa aikana Lucca on ollut erityisen tunnettu silkkikaupastaan ja se on myös Puccinin syntymäkaupunki. Luccassa on useita kauniita kirkkoja. Väkiluku nykyään on noin 85 000.  

Majoitus

Asuimme aivan ihanassa perheessä noin parin kilometrin päässä kielikoulusta. Emäntämme Antonella oli fantastinen kokki ja varsinainen tarmonpesä, joka teki useaa työtä ja hoiti vielä suloiset lapsenlapsetkin siinä sivussa.   


Kielikurssi

Kielikurssi oli ehkä Antonellan ohella lempiasiani tässä reissussa. Olen iloinen etten joutunut alkeisryhmään mikä takasi sen, että haastetta riitti kieliopinnoissakin. Puhepainotteinen kurssi sisälsi 4 tuntia opiskelua joka arkipäivä ja ryhmässämme oli opiskelijoita Suomen lisäksi Hollannista ja muista pohjoismaista. Ilokseni huomasin kuinka viikon lopussa aloin jo pystyä tuottamaan itse lauseita ja ymmärsin myös jonkin verran puhetta, josta olen erityisen tyytyväinen, olinhan käynyt vain muutaman viikon alkeiskurssin etukäteen. Rohkaistuin puhumaan myös luokassa kun huomasin tulevani ymmärretyksi kielioppivirheistä huolimatta. Ihanalle Lauralle 10 pistettä laadukkaasta opetuksesta. 

Vapaa-aika

Vapaa-aikana ohjelmassa oli kaupunkikierrosta, kokkikurssia, viininmaisteluiltaa, Puccini-konsertti ja pisteenä iin päälle vierailu Pisan kaupunkiin, jossa päänähtävyys oli tietysti Pisan torni. Kuulimme myös kaupungin historiasta ja näimme mm. Keith Haringin viimeisen työn, muraalin, joka on tunnettu symboliikastaan. 

Julkaisen kuvia reissusta myöhemmin, kun olen saanut kuvat käytyä läpi.



tiistai 19. syyskuuta 2023

100 kirjanmerkkiä


Aloitan uuden taideprojektin täällä blogissa, jonka nimi on 100 kirjanmerkkiä. Olen viime aikoina ollut tosi innostunut lukemisesta (voiko siitä olla innostuneempi kuin olen yleensä?). Joka tapauksessa somessa on tullut vastaan kauniita kirjanmerkkejä, joten minä päätin myös aloittaa niiden askartelemisen.

Joku puhui myös, että haluaa ilahduttaa postityöntekijöitä koristelluilla kirjekuorilla. Joten minä ajattelin tehdä saman lukijoille. Näistä merkeistä ainakin osa päätyy kirjan väliin vaihtokirjahyllyyn, josta ne lukijan löytäessään päätyvät jonkun kotiin ja piristävät minulle tuntemattoman ihmisen päivää. Päivän hyvä teko siis!






lauantai 2. syyskuuta 2023

Omaa tyyliä etsimässä

Tuunasin tänään syyskuun bujosivut. En malttanut olla kuvaamatta pientä videota, siitä tuli ehkä suosikkiteemani pitkään aikaan, vaikka vision board vielä puuttuukin. Alkuperäinen teema oli Provence ja laventelipellot, vaikka siellä kyllä vilahtelee korealaista tai ehkä kiinalaista kirjoitusta ja unkarilaisia postimerkkejä, jotka ovat peräisin lapsuuden postimerkkikokoelmastani.




lauantai 29. heinäkuuta 2023

August Bullet Journal Set Up

Tässä on elokuun näkymä bujooni. Tarkkasilmäiset huomaavat teemana olevan kotimaan matkailun. Kuitenkin mukana on myös tuulahdus Provencesta. Jatkan ehkä tätä teemaa vielä syyskuussa. Vision board pitää vielä tehdä syksylle, mutta sen säästän myöhempään.











 

maanantai 24. heinäkuuta 2023

Some- ja bullet journaling- uudelleenorganisointi

Olen päättänyt uudelleenorganisoida läsnäoloni somessa ja siinä sivussa plannerointisysteemini. Ponnahduslautana on uusi kirjablogini, jonka avaan elokuussa, kunhan olen siirtänyt vanhasta blogista tiedot uuteen. 

Tämä vanha blogi toimii tulevaisuudessa alustana taideprojekteilleni, kuten valokuvaus ja bujo. Perustin hiljattain myös uuden Instagram- tilin, jossa julkaisen bujo - ja reading journal -juttuja. 

Olen halunnut jo pitkään integroida kirjoitusprojektini plannerointiini. Julia Cameronin aamusivut ei toimi minulla arkisin, mutta ajattelin yrittää kirjoittaa niitä joka sunnuntai. Luonteva paikka sille on tietysti commonplace book -päiväkirjani, joka saa niistä oivaa lisätäytettä.

Bullet journal meinaa aina kiireisenä aikana jäädä jalkoihin, vaikka paradoksaalisesti sitä kiireisinä aikoina juuri tarvitsisin. Siksi olen päättänyt muuttaa systeemiäni niin, että teen aikaa vievät maalatut / piirretyt kuukausien cover spread -sivut vain neljännesvuosittain. Muina aikoina käytän scrap book -tekniikkaa.


perjantai 30. kesäkuuta 2023

A Letter To a Pen Pal

Taidegalleristiystäväni Meili Singaporessa saa tällaisen Provence-teemaisen kirjeen. Kansainväliset kirjekaverit ovat mahtavia. Kielitaidon kohentamisen lisäksi voi saada vaikka ruokareseptejä tai kirjasuosituksia!