sunnuntai 19. elokuuta 2018

Syyskesän mietelmiä

Edellisestä postauksesta on vierahtänyt pari kuukautta, koska kesällä paneuduin niin intensiivisesti työhöni, että bloggaaminen on kärsinyt. Toivon, että lukijani eivät ole kokonaan hylänneet minua.

Pidän kovasti syksystä, koska se on vuodenajoista se, jolloin tulee aloitettua eniten uusia asioita.
Niin tänäkin vuonna. Vietettyäni osan kesästä tulikuumassa keittiössä työskennellen syksy on tuonut mukanaan myös ihanan viileyden. 

Huomenna aloitan vuoden kestävät visualistin opinnot. Olen huomannut, että kun puhun visualistin työstä harva tietää, mitä visualisti oikein tekee. Minulle visualistin opinnot ovat oikeastaan jatkumoa Helsinki Design Schoolin design markkinoinnin opinnoille. Niille, jotka eivät vielä tiedä: visualisti suunnittelee näyteikkunoita, messuosastoja sekä muita esillepanoja ja tiloja. Laajimmillaan visualisti voi vastata vaikka kokonaisen kauppaketjun visuaalisesta ilmeestä. Todennäköisesti en tule tekemään visualistin töitä kokopäiväisesti, mutta työskentely esimerkiksi freelance-pohjalta voisi olla kiinnostavaa.

Toiseksi, sain pari päivää sitten hyväksymiskirjeen käsityön taiteen perusopintoihin aikuisten ryhmään. Tästä olen todella innoissani. Ensimmäinen tapaaminen on Korkeasaaressa, jonne menemme vähän piirtelemään ja inspiroitumaan.

Tämän syksyn blogitekstini tulevat todennäköisesti käsittelemään paljolti näitä opintojani.

Lisäksi olen ottanut askelen palauttaakseni ranskan kielen suullisen taitoni tasolle, jolla se oli 15 vuotta sitten. Olen hankkinut itselleni kielikaverin, jonka kanssa olen jo tavannut kerran. Yllättävän sujuvasti pystyin kuitenkin puhumaan alkukankeuden jälkeen. Olisipa espanjan kielen taitoni vielä jonain päivänä samalla tasolla!