Minua lähes hävettää tämä postaus, koska olen ollut niin passiivinen blogissa tämän vuoden ensimmäisen puoliskon. Uusi kirja-aiheinen blogi on edelleen kehitysvaiheessa, enkä kyllä ole ehtinyt juuri lukeakaan, joten ei minulla ole sinne materiaaliakaan vielä.
Viime vuonna osallistuin Helmet-haasteeseen ja sain kasaan puolet kirjoista, jota pidän edelleen hyvänä suorituksena. Tänä vuonna en ole ehtinyt lukea juuri lainkaan, joten voipi olla, etten osallistu tänä vuonna lukuhaasteisiin lainkaan. Tosin yksi tavoitteistani on lukea ainakin muutama kirja ranskaksi. Tähän tavoitteeseen sain runsaasti vinkkejä somesta.
Kirjoittamisen opinnot ovat edenneet kevätlukukaudella hieman tahmeasti muiden kiireiden takia, mutta onnistuin saamaan aikaan yhden novellin, johon olen kyllä tyytyväinen. Olen tällä hetkellä kahden vailla, julkaisisinko sen sellaisenaan tai jatkokertomuksena blogissa vai kehittelisinkö tarinaa vielä eteenpäin. Myös kirjoittamisen aineopinnot ovat ruvenneet kiinnostamaan, mutta ei mennä asioiden edelle, eli perusopinnot pitää vielä suorittaa ennen kuin saa aineopintoihin kelpoisuuden.
Mitä sitten haluan lopulta tehdä työkseni tulevaisuudessa, sitä olen mietiskellyt paljon viime aikoina. Valokuvaus kiinnostaa, etenkin feature-journalismi, muttta alalle koulutetaan tällä hetkellä ilmeisesti liikaa ihmisiä ja muutenkin on tuntunut hankalalta saada jalkaa oven väliin. Taidevalokuvaus on kiinnostavaa, mutta sillä tuskin elää...
Syksyllä opiskelin täydennysopintoina graafista suunnittelua, ja esimerkiksi kuvittaminen olisi tosi kiinnostavaa, mutta tekoäly mietityttää.
Siksi olen joutunut miettimään vielä uusia valokuvauksen hyödyntämismahdollisuuksia ja tällä hetkellä kiinnosta eniten elävä kuva. Olen opiskellut viimeiset lähes 10 vuotta elämästäni. Toki olen työskennellyt samaan aikaan leipuri-kondiittorina ja kirjanpitäjänä, mutta vain osa-aikaisesti ja koulun loma-aikoina. Haluaisin siis mielelläni päästä jo tekemään töitä. Mutta... olen niin ihastunut nykyisiin opintoihini, että toisin taitaa käydä.
Kun olin lapsi, siis joskus 1980-luvulla, ihailin Silkkitie-tv-sarjaa. Paitsi, että se innosti minut osaltaan aikanaan muuttamaan Itä-Aasiaan, olen viime aikoina tajunnut, että sarjasta on muodostunut minulle nykyään eräänlainen benchmark-juttu dokumentaarisessa tuotannossa.
Pääsin Keudan Sun Media 9-projektiin opiskelemaan videotuotantoa, ja se on ollut juuri niin kiinnostavaa kuin ajattelinkin. Olen myös löytänyt itsestäni uusia puolia ja olisi tosi mielenkiintoista vielä kokeilla tämä tie loppuun.
Entä kesäsuunnitelmani tänä vuonna? Yleensä työpaikkoja joutuu hakemaan kissojen ja koirien kanssa, mutta tänä keväänä minut käytiin "hakemassa" töihin kotoa. En paljasta vielä mistä on kyse, koska työllistymisestä ei ole vielä varmuutta, mutta kiinnostavaa se tulee olemaan.
Haluaisin toteuttaa myös erään valokuvausprojektin, jota olen suunnitellut jo jonkin aikaa, aiheena olisi noidat ja kuvauslokaatiokin olisi jo katsottuna valmiiksi. Eräänlainen Blair Witch Project siis, ha ha. Postailen tänne sitten, kun projektin toteutuminen on lähemäpänä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti