Kuten olen aiemminkin tänne kirjoittanut, suurella todennäköisyydellä en tule saamaan vuoden 2022 Helmet-haastetta valmiiksi tämän vuoden puolella, mutta aion kuitenkin yrittää ottaa muiden etumatkaa kiinni syksyllä. Syytä hitaaseen lukuvauhtiin en oikein osaa hahmottaa, paitsi että olen vain ollut niin kiireinen muiden asioiden kanssa. Myös esimerkiksi työharjoittelu Espanjassa oli sen verran intensiivinen, että sinä aikana ei tullut luettua mitään. Eihän nyt 14 kirjaa ole kuitenkaan kauhean vähän. Tällä vauhdilla saisin kolmisenkymmentä kirjaa luettua tämän vuoden puolella luettua.
Ensi vuoden puolelle joudun siirtämään myös tavoitteeni lukea ranskalaista kirjallisuutta sekä Finlandia-palkittuja kirjoja; pari viime vuosina palkittua on jäänyt lukematta.
Ekohaasteen yritän kuitenkin toteuttaa, eli lukea puolen vuoden aikana 3 ekokirjaa. Niistä tällä hetkellä kuuntelussa on Ikipuut.
Kirjana taas luen Rottien pyhimystä. Tästä ja Ikipuista arviot tulossa myös blogiin. Sen jälkeen aionkin keskittyä loppuvuoden äänikirjoihin. Luen kirjana vain ne jotka jostain erityisestä syystä haluan lukea, kuten englannin kielen taidon ylläpitämiseksi tällä hetkellä Victoria Hislopin The Island.
Viimeisin lukemani kirja oli Tove Janssonin kesäkirja, joka oli oikein mukava kevyt ja ohut välipalakirja, joka ei sisällöltään kuitenkaan ollut niinkään kevyt. Kirjassa oli yksi lause, jota jäin miettimään: "joka ainoan ihmisen täytyy saada tehdä virheensä omin päin". Minun täytyy tunnustaa, että arvostelen joskus ihmisiä, jotka iskevät päätään seinään mieluummin kuin kuuntelevat toisia ihmisiä. Mutta olen kyllä huomannut tehneeni itsekin nuorempana niin. Onko ihmiskunta siis toivoton tapaus - emmekö ikinä opi? Haluan uskoa, että ihmisen on mahdollista oppia myös muita kuuntelemalla, eikä vain jääräpäisesti seuraamalla omia oikkujaan. Mitä mieltä sinä olet? Annan kirjalle 4 tähteä. Sijoitan sen kohtaan 36: kirjassa seurataan usean sukupolven elämää.
Teen vielä vuoden lopussa loppuarvion kaikista lukemistani kirjoista, joten en analysoi enempää tässä. Yhden jännittävän uutisen kuitenkin paljastan: suunnittelen tulevaisuudessa kirjoittavani kirjoista erilliseen sisarblogiin, jotta ne, jotka ovat kiinnostuneita erityisesti kirjoista, saavat lukea niistä sieltä. Toinen blogi jää julkaisemispaikaksi valokuvasarjoille, ym. visuaalisille jutuille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti