Naritan lentokenttä kesäkuussa 2002. Odotan lentoa, jonka pitäisi viedä minut Suomeen. Olen viettänyt lentokentällä jo pari yötä. Myöhästyin alkuperäiseltä lennoltani ja olen odotellut, että saan lainattua ystävältäni rahat, jotta pääsen kotiin.
Sanotaan, että avioliitto kestää keskimäärin 8 vuotta. Tämä ystävyys on kestänyt nyt 20 vuotta. Kävelin suoraan luoksesi sinä päivänä, kun tapasimme ensimmäisen kerran. Mahdatko vielä muistaa sen? Tiesin heti ettet ollut kuin muut ja tiesin myös, että me kaksi olemma samaa maata.
Jaoimme rakkauden musiikkiin. Tiesin poikien juoruilevan minusta biljardihuoneessa iltaisin. Minusta oli hauskaa antaa heille juoruilemisen aihetta. Muutamana iltana mekin istuimme biljardihuoneen ikkunalaudalla. Sinä soitit kitaraa ja minä lauloin.
Hyvät eivät koskaan kuole amerikkalaisissa leffoissa. Olkoon meidän ystävyytemme kuin amerikkalainen leffa. Kiitos.Kaikesta.
"Kun yössä yksin vaeltaa, voi kaltaisensa kohdata ja hetken tie on kevyt kaksin kulkea"
- Tehosekoitin
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti