Nyt voin viimeinkin paljastaa tämänhetkisen olinpaikkani, jossa olen viihtynyt jo 6 päivää, olen nimittäin Fuengirolassa. Pelkäsin viimeiseen asti, että sairastuisin ja tämä työkeikka peruuntuisi enkä edes käynyt harrastuksissa sen takia.
Ne jotka tuntevat minut saattavat olla nyt hämmästyneitä, koska matkailijana minua kuvaa paremmin sana "reppureissaaja". Jos kyse olisi pelkästä lomamatkasta, Fuengirola voisikin olla aika epätodennäköinen vaihtoehto minulle, mutta näin työntekijälle tai varsinkin etätyöntekijälle Costa on ihan hyvä vaihtoehto.
Suomen kieltä kuulee täällä enemmän kuin englantia. Jos se häiritsee sinua älä siis tule tänne 😀 Koska kuitenkin harjoittelu ,jota suoritan täällä on intensiivinen, saa ympäristö ollakin vähemmän "haastava". Olen myös eksynyt milloin Intiassa milloin Japanissa tms. paikoissa ihan riittävän monta kertaa, jotta osaan arvostaa sitä, että melkein joka toinen ohikulkija pystyisi neuvomaan minulle tien suomeksi.
No sitten se sää: Kyllähän täällä aurinkoista on, jopa helmikuussa. Pidän kyllä Suomen kaikista neljästä vuodenajasta, ja varsinkin valokuvaajalle talvi tarjoaa lukemattomia mahdollisuuksia. Silti: kesän lapsi kun olen alan kyllä helmikuussa odottaa jo kevättä. Oikeastaan Fuengirola helmikuussa on erittäin sopivan lämpöinen. Ei tarvitse kärventyä kuoliaaksi kuten kesällä Välimenerellä. Varsinkin Fuengirolaan tulopäivänäni rannassa kävi myös ihana tuuli, joka paitsi nostatti korkeat aallot, puhalsi ihanasti meidän parvekkeelle, tehden ilmasta minulle juuri sopivan lämpöisen.
Huoneeni sijaitsee niin lähellä merta kuin mahdollista. En itsea asiassa ole koskaan asunut näin lähellä merta, edes Intiassa tai Kaliforniassa. Sijainti on muutenkin loistava, aivan lähellä Fuengirolan keskustaa.
Fuengirola on arkisempi kuin Kreikka tai Nizza, mutta samalla helpompi. Rantakadulla kahvilaan tai ravintolaan poiketessa ei tarvitse aprikoida mitä oikeastaan tuli tilattua, koska espanjalainen ruoka loistaa poissaolollaan. Se on joko puute tai etu, riippuu katsantokannasta. Itse toivon vielä pääseväni syömään myös espanjalaisia herkkuja.
Täällä maailman kolkassa kaikki siis suhteellisen hyvin. Ehkäpä jonain iltana menen rannalle katselemaan, miltä tähtitaivas näyttää täälläpäin. Se olisi tähtiharrastajalle mieluisaa.
To be continued...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti