Goodreads-tilini paljasti vuoden lopussa karun tosiasian: olin lukenut vuoden 2021 aikana vain 8 kirjaa. Se on vähän ihmiselle, joka ahmi varsinkin teini-ikäisenä todennäköisesti ainakin 100 kirjaa vuodessa. Voisin syyttää opiskelukiireitä ja muita haasteita elämässä. Minulle on esimerkiksi tyypillistä se, että en kykyne keskittymään kirjoihin, jos mieltäni vaivaa jokin asia. Lisäksi yhtenä syynä vähäiseen lukemiseen on todennäköisesti se, että olen itse ihmisenä muuttnut teini-iän tarkkailijasta osallistujaksi. En osaa sanoa, kumpi on parempi tapa elää... Epäilen, että esimerkiksi kirjailijoissa on enemmän introverttejä kuin ekstroverttejä, mutta sekin saattaa olla omaa kuvitelmaani. Joskus kuulee sanottavan, että on elettävä sellainen elämä, että tulee kirjailija. Toisaalta esim. kirjailija Jane Austenin elämä saattaa ulkopuolisen silmin vaikuttaa tylsältä. Kuitenkin hänestä tuli merkittävä kirjailija.
Myös suhtautuminen kirjojen päähenkilöihin on huomaamattani muuttunut: yläasteikäisenä luin kirjoja, joiden päähenkilöihin saatoin samastua. Nyt se ei ole enää tärkeää; oikeastaan on mielenkiintoisempaa lukea millaisista henkilöhahmoista hyvänsä, kunhan ne on hyvin rakennettu. Tuntuu jotenkin itsekeskeiseltä lukea vain sellaisia tarinoita, jotka muistuttavat omaa elämää. Toisaalta uskon, että kyky samastua erilaisiin ihmisiin paranee sitä mukaa, kun elämässä tutustuu uusiin ihmisiin. Lisäksi: jos lukisi vain kirjoja, joiden henkilöistä itse pitää, jäisi oma listani aiankin varsin lyhyeksi.😀
Mutta asiaan: aloin siis pohtia, miten saisin kasvatettua lukemieni kirjojen määrää. Olen muutaman kerran yrittänyt osallistua lukupiireihin, ja vaikka rakastan kirjoista keskustelemista, niin sekään ei lisännyt luettujen kirjojen määrää. Olen seuraillut jonkin aikaa somessa Helmet-haastetta ja nyt se alkoi tuntua loistavalta ratkaisulta. Tarkoitus on siis lukea vuoden aikana 50 kirjaa, joista jokainen kuuluu tiettyyn haasteen kohtaan. Jonkin verran olen joutunut järjestelemään elämääni, jotta ehtisin lukea kaikki 50 kirjaa. En myöskään aio lukea mitään pakolla: jos jossain vaiheessa haasteen suorittaminen alkaa tökkiä, jätän sille hyvästit hyvällä omalla tunnolla. Toistaiseksi olen kuitenkin innostunut.
Olen asettanut itselleni Helmet-haasteessa kolme henkilökohtaista tavoitetta: ensiksikin lukea enemmän viihdekirjallisuutta, ei kuitenkaan dekkareita. Tämä ei johdu suinkaan siitä, etten dekkareista pitäisi vaan siitä, että olen lukenut niitä jo yläasteikäisenä niin paljon, että kiintiö alkaa olla täynnä. En määrittele viihdekirjoja tässä nyt kapeasti, koska kirjo on valtava. Oikeastaan viime vuosina lukemistani kirjoista ainoastaan klassikot ja Finlandia-palkitut kirjat jätän siis suosolla vähemmälle tänä vuonna. Ei elämä ole niin vakavaa!
Toiseksi aioin tutustua paremmin oman kirjahyllyni sisältöön. Ostelen nykyään kirjoja oikeastaan vain kahdesta syystä: kerään jotain sarjaa, esimerkiksi kirpputoreilta tai kirjassa on jotain mikä saa minut palaamaan siihen uudelleen ja uudelleen.
Koska olen melko hidas lukija, aion sisällyttää haasteeseen myös äänikirjoja. Jos joku nyt on sitä mieltä, että ne eivät haasteeseen kuulu, niin ei voisi vähempää kiinnostaa. Tärkeintä on mielestäni keksittyä johonkin asiaan kauemmin kuin 15 minuuttia.
Sitten itse haasteeseen. Olen ajatellut kirjoittaa jokaisesta lukemastani kirjasta edes pari riviä. Mitään perinpohjaista analyysiä ei pariin lauseeseen tietenkään mahdu. Luin ensimmäisenä kirjana "Hertan", johon minulla meni kolme päivää. Kirja sopii kohtaan 46: kirjan kansi on punainen. Ja niin on kyllä kirjan päähenkilökin. Kiinnostavaa kerrontaa kiinnostavasta ihmisestä, mutta jotenkin jäin kaipaamaan syvällisempää yhteiskunnallista analyysiä sen sijaan, että jaetaan ihmiset meihin ja noihin toisiin. Tällaisenaan jäi hieman naiivi kuva henkilöstä, joka ei kykene uskomaan mitään pahaa palavasti ihailemastaan aatteesta. Siinä suhteessa en tiedä vastasiko kirja todellisuutta. Joka tapauksessa mielenkiintoinen kirja. Kolme tähteä.
En ole pitkään aikaan valinnut kuukauden biisiä täällä blogissa, mutta tässä tammikuun 2022 biisi, jonka löysin Aurora-elokuvan myötä. Lukijoille siis tiedoksi, että kyseessä ei ole mikään uusimpien hittien lista eikä myöskään oma suosikkilistani, vaan kuuntelen biisejä, jotka jollain tavalla koskettavat / ovat koskettaneet minua juuri tällä hetkellä.
https://www.youtube.com/watch?v=FcdOLKx2XG8
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti