Olen seurannut mielenkiinnolla taitoluistelun junioreiden mm-kilpailuja, koska junioreista yleensä nousevat tulevaisuuden seniorikilpailujen menestyjät.
Viime vuosina venäläiset taitoluistelijat ovat loistaneet erityisesti teknisesti vahvoilla ohjelmillaan ja olen itsekin puhunut teknisen osaamisen puolesta taitoluistelun arvostelussa. Tämä ei suinkaan tarkoita, ettenkö arvostaisi hyvää tulkintaa. Olenkin viime aikoina pohtinut, onko laisinkaan mahdollista saavuttaa nuo molemmat ominaisuudet yhtä aikaa? Tänä viikonloppuna sain siihen vastauksen: kyllä on. Tällainen luistelija on tuore Venäjän mestari Anna Shcherbakova. Olen erityisen ilahtunut siitä, että hän ei ole pelkästään mikään hyppykone, vaan loistaa myös muilla osa-alueilla. Vaikkakin on kieltämättä teknisesti lahjakas. Toki myös erilaiset koreografiat tuovat luistelijasta esiin erilaisia puolia, joten osa kiitoksesta lankeaa kiistämättä koreografille. Katsoin Scherbakovan rakastamaani pianomusiikkiin luistellun lyhytohjelmansa peräkkäin kolme kertaa. Miten 14-vuotias voi kyetä tuollaiseen musiikin tunnelman omaksumiseen?
Mitä tulee piruetteihin, Shcherbakova muistuttaa jollain tavalla takavuosien olympiavoittaja Julia Lipnitskajaa, josta odotettiin muutama vuosi sitten kovasti Venäjän taitoluistelun kiintotähteä. Valitettavasti hänen uransa lopahti anoreksian ja muiden vaikeuksien myötä ennen aikojaan. Nähtäväksi jää pystyykö Shcherbakova säilyttämään hyvän luistelutekniikkansa tulevina vuosina -itse toivon sitä. Liian paljon on esimerkkejä luistelijoista, jotka kyllä loistavat teknisesti noviisi- tai juniori-ikäisenä, mutta siirtyessään senioreiden sarjaan menettävät jotain, eivätkä kykene enää samanlaisiin suorituksiin.
Miten voi oma luisteluharrastukseni? Olen nöyrästi joutunut toteamaan, että tie muodostelmaluistelun pariin saattaa olla huomattavasti pidempi kuin olin aluksi ajatellut. Aikuisen omaksumiskyky ei vain ole sama kuin lapsen tai nuoren. Erityisesti minua on harmittanut, että olen joutunut opettelemaan uudestaan juttuja, joita olen osannut ala-asteikäisenä. Välillä saattaa mennä parikin viikkoa niin, että tuntuu etten edisty juuri lainkaan. Toisaalta välillä onnistunut elementti tuo hyvän mielen ja pelastaa päivän. Näillä mennään.
Viime vuosina venäläiset taitoluistelijat ovat loistaneet erityisesti teknisesti vahvoilla ohjelmillaan ja olen itsekin puhunut teknisen osaamisen puolesta taitoluistelun arvostelussa. Tämä ei suinkaan tarkoita, ettenkö arvostaisi hyvää tulkintaa. Olenkin viime aikoina pohtinut, onko laisinkaan mahdollista saavuttaa nuo molemmat ominaisuudet yhtä aikaa? Tänä viikonloppuna sain siihen vastauksen: kyllä on. Tällainen luistelija on tuore Venäjän mestari Anna Shcherbakova. Olen erityisen ilahtunut siitä, että hän ei ole pelkästään mikään hyppykone, vaan loistaa myös muilla osa-alueilla. Vaikkakin on kieltämättä teknisesti lahjakas. Toki myös erilaiset koreografiat tuovat luistelijasta esiin erilaisia puolia, joten osa kiitoksesta lankeaa kiistämättä koreografille. Katsoin Scherbakovan rakastamaani pianomusiikkiin luistellun lyhytohjelmansa peräkkäin kolme kertaa. Miten 14-vuotias voi kyetä tuollaiseen musiikin tunnelman omaksumiseen?
Mitä tulee piruetteihin, Shcherbakova muistuttaa jollain tavalla takavuosien olympiavoittaja Julia Lipnitskajaa, josta odotettiin muutama vuosi sitten kovasti Venäjän taitoluistelun kiintotähteä. Valitettavasti hänen uransa lopahti anoreksian ja muiden vaikeuksien myötä ennen aikojaan. Nähtäväksi jää pystyykö Shcherbakova säilyttämään hyvän luistelutekniikkansa tulevina vuosina -itse toivon sitä. Liian paljon on esimerkkejä luistelijoista, jotka kyllä loistavat teknisesti noviisi- tai juniori-ikäisenä, mutta siirtyessään senioreiden sarjaan menettävät jotain, eivätkä kykene enää samanlaisiin suorituksiin.
Miten voi oma luisteluharrastukseni? Olen nöyrästi joutunut toteamaan, että tie muodostelmaluistelun pariin saattaa olla huomattavasti pidempi kuin olin aluksi ajatellut. Aikuisen omaksumiskyky ei vain ole sama kuin lapsen tai nuoren. Erityisesti minua on harmittanut, että olen joutunut opettelemaan uudestaan juttuja, joita olen osannut ala-asteikäisenä. Välillä saattaa mennä parikin viikkoa niin, että tuntuu etten edisty juuri lainkaan. Toisaalta välillä onnistunut elementti tuo hyvän mielen ja pelastaa päivän. Näillä mennään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti