Minulla on ollut tapana käydä katsomassa joka vuosi yksi Rakkautta ja Anarkiaa -festivaalin leffoista, enkä juuri koskaan ole ollut pettynyt. Tänä vuonna näin peräti kolme elokuvaa: Sunset Song, Seikkailu Jäämerelle sekä El Clan. Näistä jokaista voin suositella lämpimästi muillekin. Näkemisen arvoisia olisivat saattaneet olla myös runoilija Emily Dickinsonista kertova A Quiet Passion sekä Studio Giblin animaatio Eilisen kuiskaus. Ehkä ensi vuonna hankin sarjalipun.
Sunset Song kuulostaa runolliselta. Sitä oli myös itse elokuva. Tässä vaiheessa on pakko tunnustaa, että Skotlannin murre on edelleen minulle lähes hepreaa. Tätä elokuvaa ei kuitenkaan kannata sen takia jättää katsomatta. Kuva kertoo kaiken ja hienot näyttelijänsuoritukset takaavat sen, että tarina tulee ymmärretyksi.
Seikkailu Jäämerelle on ranskalainen animaatio, joka sijoittuu Venäjälle. Tämän elokuvan tarina vetosi minuun luultavasti siksi, että jos en eläisi nyt niin olisin halunnut syntyä löytöretkien aikaan. Lisäksi elokuva saa pisteitä upeasta animoinnista, joka on ehkä hieman pelkistetympää kuin vaikkapa japanilaisessa animessa.
El Clan sijoittuu aivan eripuolella maailmaa, Argentiinaan. Elokuvassa hätkähdyttävintä on se, että se perustuu tositarinaan. Olen viime aikoina kiinnostunut latinalaisamerikkalaisesta kulttuurista, ja tämä elokuva toimii hyvin lähtökohtana alueen tutkimiselle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti