Helmet-haaste on edennyt siihen pisteeseen, että kirjoittelen taas lyhyesti lukemistani kirjoista.
Lucinda Riley: Seitsemän sisarta
Hmm...Kuuntelin tämän äänikirjana. En nyt oikein tiedä mitä tästä sanoisin. Minulla on samanlainen olo kuin arvioisin venäläisen taitoluistelijan Alexandra Trusovan esitystä, jossa on paljon hyvää, mutta myös paljon puutteita. Tämä ei kuitenkaan ole taitoluisteluaiheinen postaus, joten ei siitä enempää.
Seitsemän sisarta -kirjasarjan lähtökohta - Plejadien tähtikuvio ja siihen liittyvä mytologia - on tähtiharrastajan näkökulmasta kutkuttava. Plejadit olivat kreikkalaisessa tarustossa titaani Atlaksen ja merinymfi Pleionen seitsemän tytärtä. Jo kirjasarjan ensimmäisessä osassa on viittauksia Plejadeihin, muun muassa se, että seitsämän sisaren kotitaloa kutsutaan Atlakseksi. En kerro juonesta enempää, koska en halua spoilata kirjasarjan lukemista itseltäni enkä muilta.
Lucinda Riley on halunnut kirjoittaa sarjan seitsemästä voimakkaasta naisesta, koska historiassa perinteisesti korostuu miesten rooli.
Olin ottanut tavoiteekseni viime vuosista poiketen lukea tänä vuonna enemmän viihdekirjoja ja sellaisena Seitsemän sisarta ajaa asiansa mallikkaasti. Jotkut kohdat olivat ehkä imelän rajamailla, mutta se ei haitannut lukukokemusta kokonaisuudessaan.
Tätä lukiessani tuli mieleeni keskustelunpätkä jossa muistan olleeni osallisena muttamia vuosia sitten. Juttelin teatterikavereitteni kanssa elokuvista, se meni jotenkin näin:
*
-Se oli kyllä hyvä elokuva, sanoi eräs tyttö.
-Oliko se tositarina? kysyi vanhempi herrasmies.
-Oli muistaakseni, tyttö sanoi.
-Entä oliko siinä onnellinen loppu, vanhempi mies kysyi.
-Oli, sanoi tyttö
-No ei se sitten totta ollut, sanoi vanhempi mies.
*
Mität mieltä sinä olet? Ovatko onnelliset loput mahdollisia tosielämässä? Annan Rileyn kirjalle neljä tähteä. Erityismaininta historian yksityiskohtien tuntemuksesta ja perusteellisestä taustatutkimuksesta. Sijoitan tämän kirjan haastekohtaan 6: Kirjan on kirjoittanut sinulle uusi kirjailija.
Khaled Hosseini: Meren rukous
Tätä kirjaa en arvioi tähdillä, koska minusta tuntuu kuin vertaisia banaaneja ja appelsiineja keskenään. Kirjassa on vain muutamia sivuja ja se kertoo pakolaisista. Kirjastossa se olikin sijoitettu ajankohtaisten kirjojen luokse. Häpeäkseni minun on tunnustettava, etten ole lukenut Hosseinin kirjoja ennen. Leijapojan olen sentään nähnyt elokuvana. Kirjassa on kaunis vesivärikuvitus. Sijoitan kirjan haasteen kohtaan 23: Pieni kirja.
Hergé: Tintin seikkailut, Yksisarvisen salaisuus
Tämä on oikeastaan kirjaparin ensimmäinen osa, jälkimmäisen nimi on Rakham Punaisen aarre. Olen nähnyt tarinan muistaakseni myös elokuvana. Tätä kirjaa minulle suositteli pikkuveljeni, jolle olen ostellut Tinttejä myös lahjaksi ranskankielisenä. Tintti on minusta tosi symppis hahmona Asterixin ohella. Näitä kirjoja voisin suositella myös historiasta tai maantieteestä kiinnostuneille. Sijoitan kirjan haasteen kohtaan: 41: Sarjakuva tai kirja, joka kertoo supersankarista.
Sitten vielä lopuksi haluaisin esitellä kässäryhmän lopputyöni, koska tajusin etten ole vielä sitä täällä blogissani tehnyt. Tämä on ylivoimaisesti työläin koskaan toteuttamistani tekstiilitöistä.
