Art journal, page 6

Tulenpunaiset unikot kuuluvat suosikkikukkiini. Kotoillessa voi julkaista vähän useammin :)  Aion kokeilla tänä vuonna myös unikoiden kasvattamista siemenestä.

Art journal, page 5

Leikin aikani kuluksi vesivärikynillä.

Kalligrafiaa, osa 1

Sain opettajaltani tarvikeluettelon kalligrafian opiskeluun ja aion lähteä käymään Temperassa kunhan koronatilanne hieman rauhoittuu. Sitä odotellessa tein tänään lyijykynäharjoituksia. Tästä se lähtee.

Kalligrafian opinnot alkavat

Jotkut ehkä muistavat, että innostuin visuopinnoissa kalligrafiasta ja postasin tännekin viime vuonna muutaman kalligrafiatyöni.
Nyt ollaan todella jännän äärellä, sillä postilaatikkoon oli tullut kalligrafia-opettajani etätehtävät. Mahtavaa ajankulua näinä aikoina! Täytyy heti kaivaa vanhat tarvikkeet esille! Kirjekuoreenkin oli panostettu visuaalisesti.

Sofian maailma

Olen aina ollut kiinnostunut filosofiasta. Siksi onkin hieman yllättävää, että Sofian maailma löysi tiensä kirjahyllyyni vasta 25 vuotta sen jälkeen kun kirja julkaistiin suomeksi. Kirjahan on suunnattu nuorille, mutta halusin silti lukea järkäleen (lähes 600 sivua), koska tämä taisi olla yksi 90-luvun puhutuimmista nuorten kirjoista ennen vaikkapa Harry Pottereita. Kirja kertoo 15-vuotiaasta  norjalaistytöstä, joka päätyy opiskelemaan filosofiaa salaperäisen opettajansa johdolla. En nyt puutu kirjan kehyskertomukseen sen enempää, koska tätä kirjaa ei ole kirjoitettu kuten tavallista romaania, eikä juoni ole sen tärkeintä antia.

Sen sijaan Sofian maailma on eräänlainen tietokirjan ja romaanin risteytys, tutkielma länsimaisen filosofian historiasta. Miettiä voi, miksi joukossa ei ole lainkaan esimerkiksi itämaisia filosofeja ja heidän teorioitaan.

Kirjassa on kuitenkin monenlaisia ansioita. Yksi niistä on se, että kirjailija on sanonut sanottavansa varsin kattavasti, mutta silti tiiviisti. Jokaisesta kirjassa esitellystä filosofista olisi epäilemättä saanut oman teoksensa, joten Sofian maailmassa on vain pääteesit jokaiselta. Tämä on ymmärrettävää. Mitä kirjasta pitäisi sitten muistaa luettuaan sen? Ei varmaankaan yleistietoa filosofien syntymä- ja kuolinvuosista. Ennemminkin kirja toimii ruokahalun herättäjänä. Kenestä filosofista sinä haluaisit tietää enemmän?

Joitakin omia huomioitani:

Soren Kierkegaardin mukaan on olemassa kolme elämisen tasoa: esteettinen, eettinen ja uskonnollinen. Tuntematta Kierkegaardin teorioita tarkemmin minusta on hieman kummallista että hän pitää esteettistä ja eettistä sekä esteettistä ja uskonnollista tasoa toisensa poissulkevina. Eikö esimerkiksi ortodoksinen uskonto vaali esteettisiä arvoja kirkkotaiteessaan?

Toiseksi Karl Marx sai minut pohdiskelemaan tasa-arvon käsitettä: haluaisin uskoa, että kaikki ihmiset syntyvät samanarvoisina (joku sosiologi saattaa tietysti kiistää tämänkin). Mutta onko oikein, että kaikki saavat saman riippumatta siitä, mitä ovat tehneet sen eteen? Oletetaan, että sinulla on mansikkapelto, joka tuottaa paljon mansikoita joka kesä. Tiedän kokemuksesta, että mansikoiden poimiminen on erityisen rankkaa työtä. Oletetaan myös, että oma toimeentulosi riippuu noista mansikoista. Entäpä, jos naapurisi pelto ei ole tuottanut yhtään mansikoita koko kesänä? Annatko omat mansikkasi hänelle? Entä jos tiedossa olisi, että naapurisi pelto on huonoa maata, joka ei edes
potentiaalisesti tuota niin paljon kuin omasi? Tai, entä jos hänen peltonsa on hyvä, mutta hän onkin ollut vain laiska?

Monet tuntevat varmasti Darwinin teorian luonnonvalinnasta. Entä jos laajennetaan hänen teoriansa koskemaan myös ihmislajia? Minua hämmästyttää se, että Jostein Gaarder näyttää suosivan samaan aikaan sekä luonnonvalinta-teoriaa (vahvimmat selviävät),  että marxistista näkemystä, että heikommassa asemassa olevia pitää auttaa? Eikö tässä ole ristiriita? Tämä jääköön jokaisen lukijan omaan pohdintaan. Itse haluan vain nostaa esiin kysymyksiä.




    

Kalenterimania

Opinnot siirtyivät etänä suoritettaviksi. Onneksi kalenterituunailuun ei vaikuta mitkään virukset. En kestä miten ihania tarroja sain tänään postissa, ja vielä kauniissa kuoressa jossa oli sydäntarra kiitoksin ja mun nimellä. Ekstratarrojakin oli. Niin mun tyylisiä.

Mitä kuuntelin ja ajattelin helmi-maaliskuun vaihteessa

Huh. Sain viimein luettua loppuun Sofian maailman. Siitä lisään tuonnempana. Tänään olin katsomassa yhtä suosikkiurheilulajeistani, nimittäin muodostelmaluistelua, joka on aina yhtä vaikuttavaa. Tammi-helmikuussa en ehtinyt julkaista suosikkimusiikkilinkkejäni, joten nyt niitä kaksin kappalein. Ensimmäinen on bongattu - yllätys yllätys -taitoluistelujäiltä. Se on myös leffamusiikkia 80-luvulta: https://www.youtube.com/watch?v=TqVUw9Ngm4c.

Olen opintojeni takia asunut Inkeroisissa tänä keväänä ja liittynyt sinä aikana Inkeroisten musiikkiyhdistyksen orkesterin ykkösviuluihin. Sitä kautta sain myös nuotit yhteen ikisuosikkiini, Por una Cabeza-nimiseen tangoon, jota emme soita tulevassa konsertissamme, mutta jota olen treenaillut ihan itsenäisesti, koska se vaan on niin hyvä. Sen on säveltänyt Carlos Gardel  jo 1930- luvulla ja sitä on käytetty paljon elokuvamusiikkina, esimerkiksi Schindlerin listan ensimmäisessä kohtauksessa (josta se varmaankin onkin mieleeni jäänyt teini-ikäisenä), mutta myös mm. elokuvassa Naisen tuoksu (Scent of a Woman). Tässä linkki yhteen versioon: https://www.youtube.com/watch?v=Gcxv7i02lXc